Sadun tekstinäytöt

Estevalmennus (09/18)

Hieman laiskanoloisella askeleella liikkuva Rami-ori oli omalla tavallaan todella hellyyttävä ja sai valmentajalta söpöyspisteet heti alkuun. Tuulinen sää ei meitä estänyt, vaan passitin ratsastajan töihin heti alkukäyntien jälkeen. Ratsukon lämmitellessä piti kiinnittää huomiota ponin eteenpäinpyrkimykseen ja siisteihin siirtymisiin.
Tänään olin suunnitellut treenin pääpointiksi pohkeenväistöt lävistäjällä, joita ratsukko lähti ensin suorittamaan ravissa. Rami oli tasapainoinen ja hyvin hereillä, kuunnellen ratsastajansa apuja korvat heiluen. Välikäyntien kautta siirryttiin laukkaväistöihin. Muutamat väistöt suoraan lävistäjällä ja lopuksi vielä soveltaen keskelle volttia. Ensalkuun Ramin keskittyminen meinasi herpaantua hieman monimutkaisen tehtävän kohdatessaan, mutta Aino piti hienosti hermot kasassa ja antoi ratsulleen aikaa sekä tarvittavaa avustusta. Ramin laukka pääsi jopa yllättämään minut, se rullasi hyvin ja tuli pyöreäksi. Hyvä päivä, jonka ratsukko sai lopettaa hieman etuajassa onnistuneen suorituksen jälkeen.

 

Kouluvalmennus (02/17)

Olipa mukavaa saada taas hyvän työmoraalin omaava suomalainen silmäni alle. Ramsus ratsastajansa Sorelin kanssa olivat jo ehtineet lämmitellä käynnissä ja hieman ravissakin saapuessani paikalle, joten pääsimme heti töihin. Halusin ensin nähdä muutamat väistöt sekä siirtymiset näissä askellajeissa. Oriilla kesti hetken lämmetä, mutta taivuttelemalla tuli mukavan pehmeäksi ja entistäkin helpommaksi Sorelille ratsastaa.

Pian ratsukko ryhtyi tekemään avotaivutuksia pitkillä sivuilla. Ramsus ravasi hienoa, tahdikasta raviaan eikä ratsastajalla ollut paljoa hiomista muuta kuin omassa kropassaan. Sorel rutisti herkästi itsensä hieman ruttuun satulassa, mutta muutamalla mielikuvaharjoituksella saimme senkin asian nopeasti korjattua. Rautias suoritti hyvin, kuunteli apuja sopivan herkästi ja polki jo mukavasti takajaloillaan. Suomenhevosta parhaimmillaan!

 

Välikäyntien ja juomatauon jälkeen ratsukko ryhtyi tekemään lyhyitä laukkapätkiä käynnin kautta. Ramsus oli käynnissä hieman liiankin koottuna, niin vahvasti takajaloillaan että laukat nousivat kuin pienen hypyn kautta, joten ratsukko sai työstää niitä hieman pidempäänkin kuin olin suunnitellut... Ramsus kaipasi käyntiin hieman lisää letkeyttä, ja Sorelia kehotin vielä rentoutumaan keskikropastaan. Itse laukka oli mahtipontista, kintut nousivat letkeästi ja tahti oli hyvin säädeltävissä.

Taisin päästää innoisani kimeän, onnellisen kiljahduksen kun näin ratsukon suoriutuvan vihdoin laukannostosta virheittä! Sorel kehui oriaan hurjasti, jonka silmistä myös näki sujuvan treenin tulokset. Nainen päästi ohjat pitkiksi, antoi rautiaan venyttää askeliaan kevyessä ravissa. Kaikin puolin tätä ratsukkoa oli ilo valmentaa.

 

Kouluvalmennus (02/17)

Pirtu vaikutti rennolta ja leppoisalta sen köpötellessä Lissun alla. Rupattelimme yhtä sun toista, kunnes nainen keräsi ohjat ja ryhdyimme töihin. Ratsukko ravaili hetken aikaa ympäri maneesia tehden ympyröitä ja kuulostellen päivän fiilistä, jonka jälkeen tekivät pohkeenväistöjä pitkillä sivuilla. Ensin käynnissä, uralta pois ja takaisin, sekä ravissa tehden lyhyen käyntisiirtymän väistöjen välissä. Pirtu ei säväyttänyt temmollaan, mutta odotin näkeväni liikkeissä muutosta valmennuksen edetessä.

 

Voi että kun ei oria jaksanut kiinnostaa ratsastajansa pohje. Takaosakäännöksestä ei vain kaunista saanut, sillä musta vain toljotti hämillään Lissun jalkoja eikä reagoinut toivotulla tavalla. Tästä saimmekin kunnon keskustelun aikaiseksi, ja Pirtu saikin hyvän hien pintaan pelkästä "paikallaan pysymisestä". Kun olimme saaneet muutamat kelvolliset käännökset, siirryimme muihin hommiin ja totesimme kokeilevamme uudelleen valmennuksen loppuessa. Ratsukko ryhtyi tekemään käynti-ravi-laukka-käynti siirtymiä, joissa emme vaatineet orilta liikoja vaan olimme positiivisin mielin herran yritteliäisyydestä. Ei se kovin ketterästi takajalkojaan allensa ottanut laukasta käyntiin siirryttäessä, tai lähtenyt raviin kuin Nato-ohjus, mutta ihan kiltisti se hoiti hommansa loppuun saakka. Tästä palkkiona ratsukko otti hieman rennompaa laukkaa koko kenttää ympäri sekä sen jälkeen lyhyet välikäynnit.

 

Vielä viimeisenä, kirsikkana kakun päällä, ratsukko teki lyhyet väistöt käynnissä molempiin suuntiin ja testasi uudelleen takaosakäännöstä. Nyt Lissu oli saanut paremmin pohkeet läpi sekä tuntumaa hevoseensa. Pirtu yllätti meidät positiivisesti omalla tasollaan, emmekä olisikaan kaivanneet huipputason suoritusta - kunhan kaikille vaan jäi hyvä fiilis.

​

​

​

 

22. kesäkuuta 2015

Aloitin päivän valmennuskatraan Liekistä. Pieni Suomenhevonen käveli kentällä reippain askelin. Pian Sussu sai alkaa keräilemään ohjia käteensä. Lähdimme heti liikkeelle pysähdyksistä, jotta saataisiin oripojan keskittyminen kohdistettua oikeisiin asioihin. Muutamat ensimmäiset pysähdykset venyivät metrejä, mutta kärsivällisellä työstämisellä alkoi Sussu saamaan Liekkiä kuulolle, kerta kerralta vain paremmin. Hevonen liikkui energisesti ja näytti olevan valmis reippaampiin tehtäviin, pyysin Sussua siirtämään ratsunsa raville. Liekki aloitti pienellä kaahaamisella, joten ratsukon tuli tehdä nyt samaa myös harjoitusravissa - pysähdys ja siitä jälleen suoraan raviin. Tämä onnistui jo ensimmäisillä kerroilla mallikkaasti ja ratsukko sai niskaansa vyöryn kehuja. Punarautias alkoi jo pikkuhiljaa rauhoittumaan ja antamaan niskastaan hieman periksi. Seuraavaksi tehtiin vain yksinkertaisia voltteja sekä kolmikaarista kiemurauraa ja haettiin rentoa, hyvää ravia. Jo pian alkoi meno näyttää hyvältä, joten ratsukko sai luvan köpötellä muutaman kierroksen käyntiä pitkin ohjin. Tämän jälkeen päätimme valmennuksen laukkaympyröihin kummassakin suunnassa. Laukka pyöri mainiosti mutta liikavauhtia ei ollut lainkaan, hyvä. Vielä parin minuutin rennot ravipätkät molempiin kierroksiin, niin ratsukko sai lopetella.

​

 

21.heinäkuuta 2015

Dookien verrytellessä tammaansa Endeavouria, kantelin kentän keskelle kasan puomeja ja estetolppia. Kokosin niistä kolmen esteen sarjan, joista viimeisen muutin okseriksi. Kentän toiselle puolelle rakensin taas jumppasarjan, johon sisältyi nyt viisi pienikokoista estettä. Päätyyn laitoin vain helpon yksittäisen esteen. Seuraavaksi pääsinkin kiinnittämään huomioni täysin tämän päivän valmennettavaan ratsukkooni. Käskin dookien myös ottaa laukkapätkiä tammansa kanssa. Meno näytti heti alusta lähtien todella sujuvalta. 

Jonkin ajan kuluttua siirryimme päivän asiaan, eli näihin sarjoihin. Ratsukko oli päässyt hyppäämään 70cm korkeaa pystyä äskettäin muutamia kertoja, ja olivat ylittäneet esteen joka kerta täysin virheettömästi. Ratsukossa oli kieltämättä kadehdittavaa - dookien istunnassa ja ratsastuksessa ei oikeastaan ollut lainkaan moitittavaa, ja lisäksi tamman hyppytyyli ja innostus esteitä kohtaan oli mahtava. Ensin kolmen esteen sarja laitettiin 80 senttiseksi, joka sujui ratsukolta kuin vettä vain. Toisella kerralla lähestyminen okserille kävi hankalaksi, mutta yli mentiin siitäkin huolimatta. Muokkailtuani esteiden paikkaa valmennettavani pääsivät tulemaan sarjaa myös toisessakin suunnassa. Samalla nostin esteiden korkeutta vähän reilu kymmenellä sentillä. 

Jumppasarjaan siirryttäessä estekorkeudet laskivat taas pieniin ristikoihin, jotka killuivat noin 60cm korkeudessa. Ennin kaltaiselle suurelle hevoselle ne olivat aivan huumorikokoisia, mutta pystyimmepähän ainakin keskittymään paremmin vain tekniikkaan, ei korkeuteen. Tätäkin sai ratsukko tulla molempiin suuntiin muutamat onnistuneet kerrat. Loppuun tekaisin kaikista esteistä lyhyen radan, jonka dookie ratsasti kerran läpi. Ratsukossa ei ollut kyllä lähes lainkaan sanomista, kieltojakaan ei tullut koko päivänä ainuttakaan! Kiitin dookieta ja hänen hienoa tammaansa onnistuneesta valmennuksesta ja jätin heidät loppuverkkaamaan itsenäisesti.

 

 

 

31. heinäkuuta 2015

Lamia otti jo ravi- ja laukkapätkiä minun raahatessani esteitä kentälle. Rakensin ensin noin 60-70cm korkuisia esteitä sinne tänne niin, että kaikkia voisi hypätä niin erikseen kuin loppuun ratanakin. Joukossa oli myös muutama sarjaeste. Päivän valmennettava ratsukko oli jo lämmitellyt sen verran, että pääsimme aloittelemaan. Ensin ratsukko teki vain isoa kahdeksikkoa ravissa, jossa oli este kumpaankin suuntaan sekä maapuomeja useissa väleissä. Orilla oli ensalkuun hieman kiire, se ei millään olisi malttanut pysyä ravissa ja askeleet eivät esteille tahtoneet sopia. Lamia kuitenkin ratsasti hevostaan taidokkaasti ja piti tämän hyvin käsissä! Laukassa meno näytti sujuvan jopa paremmin. 

Ratsukko hyppeli muutamia yksittäisiä esteitä väliin. Kahden esteen sarjalla ori kiisi toisen ohi, muttei toistanut sähläämistään. 

Loppuun ratsukko hyppäsi rataa korotettujen estekorkeuksien kera. Kaikista korkeimmat esteet kiikkuivat metrissä. Ensimmäiselle okserille ori kielsi, mutta heti uuden yrityksen kera pääsi ratsukko suorittamaan radan todella hyvin. Pitkät lähestymiset olivat selkeästi orille hankalimpia osuuksia, mutta treenillähän senkin saa hiottua. Kiitin Lamiaa onnistuneesta valmennuksesta ja jätin hänet itsenäisesti verryttelemään oriaan.